|
Kokousraportti 8.5.1999 ParaNetin kolmas kokoontuminen pidettiin 8.5. Tampereella Ultra-lehden tiloissa suorastaan leppoisissa tunnelmissa. Aamupäivällä kokoonnuimme yksin; tällöin paikalla oli parhaimmillaan seitsemän verkostomme jäsentä. Iltapäivällä keskustelimme yhdessä maallikkotutkijoiden kanssa; tähän tilaisuuteen osallistui 13 ihmistä. Raportoin tässä mitä kokouksissa tapahtui ja mistä siellä puhuimme. Suurin osa asioista jäi oikeastaan käsittelemättä ajan rajallisuuden vuoksi, mutta kerron tässä niistäkin. PARANETIN ISTUNTO ParaNetin tilannekatsaus Verkostoomme kuuluu tällä hetkellä 75 ihmistä, joista varsinaisia jäseniä on 68 ja postituslistalaisia 7. Asiantuntijoita meillä on 13. Käynnissä on 13 tutkimusta, joista uutena on eräs väitöskirjatyö:
Keskustelimme jonkin aikaa postituslistastamme. Erästä osanottajaa häiritsi se, että kaikissa viesteissä skandit eli ääkköset eivät tulostu oikein vaan sotkuna, joka haittaa lukemista. Vika on yleensä kirjoittajan päässä, joten suosittelen merkkiasetusten laittamista kuntoon niille, jotka tiedostavat ongelman itsellään. Toinen esille noussut asia oli aristelu keskusteluun osallistumisessa. ParaNetiin kuuluu ihmisiä, jotka ehdottomasti eivät halua nimeään julki. Muistutankin tässä taas, että nimettömänäkin on mahdollista kirjoittaa. Lähetä vain viestisi minulle, niin lähetän sen listalle ilman nimeäsi. ParaNetin internet-sivut muuttavat piakkoin TPO:lta Mikrobitille. Etuna on se, että verkostomme saa oman käyttäjätunnuksen ja samalla webbisivut suoraan palvelimen alle (ei siis alihakemistoon kuten tähän saakka). Internet-sivujemme ylläpitäjän kiireiden takia viestiarkistoprojekti ei ole kuulemma vielä edennyt mihinkään, mutta eipä sillä niin kiire olekaan. Sen sijaan ParaNetille ollaan työstämässä uutta logoa, joten sivujen ilme muuttunee. Vielä yksi ilmoitusasia: ParaNetistä on nyt tiedotettu kautta koko Suomen tiedemaailman. Olen kertonut tutkijaverkostostamme yliopistojen ja korkeakoulujen laitoksille, erillisille tutkimuslaitoksille, tiedelehdille sekä säätiöille. Julkaisuista ja säätiöistä olen valinnut lähinnä ne, joiden alaan kuuluvaa tutkimusta meillä on. Joka tapauksessa voitaneen sanoa, että ParaNet ei ole enää aivan tuntematon tekijä tiedeyhteisössä. Vain yksi kysymys askarruttaa mieltäni: onko olemassa jokin tieteellinen taho, jolle ParaNetistä kannattaisi vielä tiedottaa? ParaNet ja tulevaisuus Ensinnäkin on syytä ilmoittaa muutamasta tulevasta tapahtumasta. Torstaina toukokuun 20. päivänä klo 12 Tampereen yliopistolla on tarkastettavana Tapio Nisulan väitöskirja "Everyday spirits and medical interventions: Ethnographic and historical notes on therapeutic conventions in Zanzibar Town". Tutkimus käsittelee henkipossessioilmiötä suhteessa biolääketieteellisiin hoitoihin Zanzibar Townissa, Zanzibarin saarilla Tansaniassa. Paranormaalia koskevat väitöskirjat ovat sen verran harvinaista herkkua, että kannattaa ottaa tilaisuudesta vaari. ParaNet kokoontuu seuraavan kerran poikkeuksellisesti jo kahden kuukauden päästä, lauantaina 24.7. klo 13.00 Ultra-päivillä Kuortaneella. Tämän jälkeen seuraava tapaaminen järjestetään todennäköisesti syyskuussa Jyväskylässä. Olen ajatellut tämän vuoden puolelle myös laajempaa seminaaria, jossa paranormaalia tällä hetkellä tutkivat tai äskettäin tutkineet pääsisivät esittelemään omaa tutkimustaan. Lokakuussa on muistaakseni jokin isompi tapahtuma Kuopion yliopistossa. Kolmakow tiedottanee asiasta kun se tulee ajankohtaiseksi. Sitten olisi muutamia kehittämisehdotuksia ParaNetin toimintaan. Ensinnäkin olen kaavaillut muutosta kokoustemme luonteeseen. Tähän saakka tapaamisemme ovat olleet lähinnä keskustelua ja ideointia toimintamme kehittämiseksi. Nyt on alkanut kuitenkin näyttää siltä, että toimintamme on sen verran asettunut uomiinsa, että sen kehittämisen ei enää tarvitse olla pääsijalla. Tästä lähtien kokoontumisemme ovatkin enemmän seminaariluonteisia: niissä etupäässä käsitellään valmistuneita, meneillään olevia tai tulevia tutkimuksia. Yleisempiäkin asioita voidaan toki ottaa esille, mutta mieluiten tällöin saisi olla jokin konkreettinen teema, johon voimme keskittyä. Tähän asti "ongelmana" on ollut se, että olemme puhuneet vähän kaikesta, jolloin emme ole päässeet porautumaan syvälle juuri mihinkään. Voimme järjestää seminaarin periaatteessa missä ja milloin vain, jos tarvetta on. Mitä muuta toivotte tai odotatte kokouksiltamme? Aloitamme julkaisutoiminnan internet-sivuillamme syksyllä. Julkaisu tullee olemaan pikemminkin tekstiarkisto kuin säännöllisesti ilmestyvä verkkolehti. Sinne (=minulle) kirjoittajat voivat tarjota kaikenlaista paranormaalia koskevaa tieteellistä tekstiä (artikkeleita, kirjoja, raportteja, esitelmiä jne.). Tekstin kieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti. Arkisto tulee olemaan kaksitahoinen: toisaalta siellä on vertaisarvioituja (eli referoituja) tekstejä ("kovaa" tiedettä) ja toisaalta vertaisarvioimattomia (eli vain toimittajan = minun) arvioimia tekstejä ("pehmeää" tiedettä). Kirjoittaja saa valita, kumpaa kanavaa käyttää. Vertaisarvioinnin läpikäyvät tekstit ovat laadukkaampia, mutta toimittajan arvioimat tekstit saa nopeammin julkaistuiksi. Jos kirjoittaja haluaa tekstin nopeasti julki, mutta toisaalta haluaa siitä myös laadukkaan, voidaan tehdä niin, että teksti julkaistaan ensin arvioimattomana. Samalla se kuitenkin menee vertaisarviointiin, ja julkaistaan myöhemmin "korjattuna" arvioitujen osastolla. Painettua lehteä emme aio ainakaan toistaiseksi julkaista. Arkistomme tekstejä on kuitenkin mahdollista tilata myös paperimuodossa omakustannushintaan. Ensi vuonna aion perustaa ParaNetille oman tutkimusohjelman, joka nivoisi yksittäiset tutkimukset tiiviimmin yhteen. Aloitan sen suunnittelun heti kun olen saanut väitöskirjani valmiiksi. Oman laitoksen perustaminenkin oli tapaamisessamme keskustelun kohteena, mutta asia ei ole ajankohtainen ennen kuin meillä on enemmän tutkimusta ja aktiivisempia tutkijoita. TILASTOTIETOJA PARANORMAALIN
SUOMALAISESTA TIETEELLISESTÄ TUTKIMUKSESTA Olen tehnyt pienimuotoisen kuvailevan tilaston kaikista tiedossani olevista alan suomalaisista (Suomessa tehdyistä tai suomalaisten tekemistä) tieteellisistä tutkimusjulkaisuista 1800-luvulta tähän päivään saakka. Näiden kirjallisuusviitteet löytyvät internet-sivuiltamme kotimaisen tutkimuksen bibliografiasta. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että bibliografiasta voi puuttua jonkin verran kirjallisuutta. Tuloksista käyvät ilmi mm. seuraavat seikat:
Kirjoittajan sukupuoli f % Mies* 53 78 Kirjoittajien lukumäärä f % Yksi* 59 88 ParaNetin jäsen f % Ei* 50 74 Julkaisuvuosi f % 1832 1 1 Julkaisuvuosikymmen f % 1800-luku 2 3 Aihe f % Vaihtoehtohoidot* 11 16 Näkökulma f % ?* 27 40 Oppiaine f % ?* 22 32 Tieteenhaara f % Ihmistieteet* 62 91 Julkaisutyyppi f % Raportti* 30 44 Julkaisupaikka f % Tampere* 23 34 Julkaisija f % Tampereen yliopisto* 10 15 Julkaisijan kotimaisuus f % Suomalainen* 61 90 Kieli f % Suomi* 44 65 *Moodi eli suurin luokka
YHTEISISTUNTO ParaNetin ja maallikkotutkijoiden yhteinen palaveri vei suurimman osan ajasta. Paikalla oli ParaNetin, Suomen Ufotutkijat ry.:n, Paratutkimuksen sekä Henkinen Tiede ja Elämä ry.:n edustajia. Lisäksi tilaisuuteen osallistui muutama freelancer. Kaiken kaikkiaan tapaamisen sisällöllinen anti jäi varsin vähäiseksi, sillä käsiteltävinä olleet asiat liikkuivat varsin yleisellä tasolla, ja olivat suurimmaksi osaksi vanhan toistoa. Kukin näytti olevan kiinnostunut vähän eri asiasta, joten yhteistä säveltä tai edes puheenaihetta oli vaikea löytää. Kokouksen merkittävin anti lieneekin se, että eri tahoja ja intressejä edustavat ihmiset pääsivät tutustumaan toisiinsa ja toisten ajatuksiin. Joitakin uusia ideoitakin tuli kyllä esille. Osapuolten esittely ja keskinäiset suhteet ParaNetillä on periaatteellinen kumppanuussuhde ainakin Paratutkimuksen sekä Henkinen Tiede ja Elämän kanssa. Suhde on melko epävirallinen, ja yhteistyö on näyttänyt tähän saakka toimineen "yhteen liittyneiden henkilökohtaloiden" varassa. Muutosta asiain tilaan ei ole näkyvissä eikä edes odotettavissa, koska - jos rehellisiä ollaan - ParaNetin tutkimustoiminta ei ole vielä järin aktiivista ja järjestelmällistä. Se kuitenkin kävi ilmi, että ParaNet on akateemisena organisaationa varsin haluttu yhteistyökumppani. Keskustelimme myös konkreettisista yhteishankkeista (Waldén, Lassila & Korhonen), mutta minkäänlaista yhteistyön edistymistä ei juurikaan ollut havaittavissa. Yhteistyön periaatteelliset kysymykset Tätä teemaa emme ehtineet käsittelemään lainkaan, joten tuon tässä esiin lähinnä omia ajatuksiani. Yhteistyötä suunniteltaessa olisi hyvä ensin miettiä, miksi sitä ylipäätänsä tarvittaisiin. Akateemisten tutkijoiden näkökulmasta mieleen tulee kaksi painavaa syytä. Ensinnäkin maallikkotutkijoilla voi olla tietämystä paranormaaleista ilmiöistä ja kokemusta alan kenttätyöstä enemmän kuin monilla akateemisilla tutkijoilla. Toiseksi akateemisen tutkijan voi olla vaikea löytää tutkijoita tutkimusprojektiin tiedeyhteisöstä, erityisesti jos rahoitusta ei ole tiedossa. Tällöin yhteistyö maallikoiden kanssa voi olla varteenotettava vaihtoehto. Yhteistyötä ei kannata lähteä tekemään huvin vuoksi, vaan siitä tulisi luonnollisesti olla jotain konkreettista hyötyä, mieluummin vielä molemmille osapuolille. Jos yhteistyötä ryhdytään tekemään, kullakin osallistujalla tulee olla selkeä rooli. Työnjako perustuu mielestäni luontevimmin sille olettamukselle, että yleensä akateemiset tutkijat ovat muodon (tutkimuksen tekemisen) asiantuntijoita, kun taas maallikot ovat sisällön (paranormaalin) asiantuntijoita. Kun nämä kaksi puolta yhdistetään, meillä on mahdollisuus yhdessä tehdä paranormaalin tieteellistä ja pätevää (validia) tutkimusta. Jos halutaan tehdä tieteellistä tutkimusta, lienee selvää, että tutkimusprojektin vetäjänä on oltava akateemisen koulutuksen saanut henkilö. Näin joudumme/pääsemme tilanteeseen, jossa akateemiset tutkijat ovat johtavassa asemassa, ja maallikot työntekijän asemassa. Kyseessä ei ole mikään valtapeli, vaan yksinkertaisesti koulutuksen suoma etu: tiedeyhteisössä tutkimushankkeita vetävät (tai ainakin niitä pitäisi vetää) tieteellisesti ansioituneimmat. Tämän periaatteen mukaisesti työnjako voisi yleisimmällä tasolla olla se, että maallikkotutkijat tuottavat tutkimusaineiston, jota akateemiset tutkijat sitten jalostavat ja analysoivat. Konkreettisempia esimerkkejä ovat teoriat vs. niiden testaaminen, aineisto vs. analyysi, tutkimusmenetelmät/-välineet vs. niiden käyttö sekä keksinnöt vs. niiden kehittäminen. Käytännössä tutkimustyön voi tietenkin jakaa melkein miten vain. Tärkeää on, että tutkimuksen tieteellisyys säilytetään, ja että akateemikot ja maallikot tekevät työn tasapuolisesti, toisiaan riistämättä. 23.6.1999 Jarkko Kari
© 1999 Jarkko Kari
|
||
 |
|
|