|
Toiminnan kehittämistä Arvon paranettiläiset, Lauantaina 24.7.1999 ParaNet kokoontui pienellä joukolla Kuortaneella Ultra-päivien yhteydessä. Siellä pohdimme, miten ParaNetin toimintaa voisi kehittää edelleen. Pääteemoja oli kolme: verkkojulkaisu, uudet toimintamuodot ja lehtileikkeet. Kehotan jokaista lukemaan tämän viestin kokonaan, sillä odotan saavani mahdollisimman monelta tähän palautetta. VERKKOJULKAISU Aikaisemmin puheena ollut verkkojulkaisumme perustetaan alkusyksystä - todennäköisesti syyskuussa - ParaNetin pääsivun alaisuuteen. Julkaisulle tarvitaan toimittaja, joka ottaa vastaan tarjottavat tekstit, (kirjoitustyypistä riippuen) arvioi ne tai toimittaa ne arvioijille sekä lopulta toimittaa ne julkaisukelpoiseen kuntoon ja julkaisee ne internetissä. Toimittajana voin toimia itse, ellei kukaan (pätevämpi) halua ottaa hommaa harteilleen. Verkkojulkaisu on perusluonteeltaan tieteellinen ja ainakin toistaiseksi arkistonomainen. Tämä tarkoittaa sitä, että tekstejä julkaistaan verkossa sitä mukaa kun niitä tulee. Tämän etuna on se, että tekstit saadaan nopeammin julkaistua. Sitäpaitsi tässä vaiheessa tekstien tarjonta näyttää olevan sen verran vähäistä, että tarvetta julkaisun säännölliselle ilmestymiselle ei ole. Julkaisun rakenne on sellainen, että sillä on oma pääsivu (ParaNetin pääsivun alla), jolla on omat alasivut eli osastot. Osastoja ovat ainakin:
Tuleeko teille mieleen muita tärkeitä osastoja, joiden kuuluisi olla mukana tieteellisessä julkaisussa? (Huomatkaa, että tapahtumakalenteri ja uutisosasto ovat ParaNetin sivulla Ajankohtaista.) Arkistossa on tarkoitus julkaista kokotekstejä, olivatpa ne sitten uusia (ei aiemmin julkaistuja) tai käytettyjä (jo muualla julkaistuja). Kyseeseen tulevat myös käännökset. Kierrätystavarassa on muistettava ottaa huomioon tekijänoikeudet. Kuten tieteellisissä julkaisuissa on tietääkseni yleensä tapana, meidänkään arkistossa julkaistavista kirjoituksista ei makseta kirjoittajalle mitään. Julkisuuden pitäisi olla palkkio sinänsä. Kirjoitukset julkaistaan aina aikajärjestyksessä, niin että luettelossa ovat ensin uusimmat tekstit ja viimeisenä vanhimmat. Vertaisarvioitavat tekstit julkaistaan siinä järjestyksessä, jossa ne saadaan arvioitua. Kukin teksti on omalla sivu(i)llaan. Vertaisarvioinnin ja toimittajan arvioinnin välisestä suhteesta olen puhunut jo aiemmin, mutta voisin kertoa tässä vähän lisää eri arviointitavoista sinänsä. "Pehmeänä" (vähemmän laadukkaana) tieteenä voidaan pitää toimittajan arvioimia kirjoituksia, ja "kovana" (laadukkaana) tieteenä vertaisarvioituja kirjoituksia. Nopein tapa saada tekstinsä julkaistuksi on käyttää vanhaa eli käytettyä materiaalia, joka on jo julkaistu jossain muualla. Hitaimmin tulevat julki ParaNetissä vertaisarvioitavat tekstit. Toimittajan arviointimenettely on varsin yksinkertainen. Saatuaan käsikirjoituksen hän lukee sen ja arvioi voiko sen julkaista sellaisenaan vai ei. Tärkein kriteeri on tekstin tieteellisyys: ei-tieteellisistä kirjoituksista julkaistaan vain kirja-arvioita ja keskustelupuheenvuoroja. Jos kirjoitus ei kelpaa sellaisenaan, hän ehdottaa siihen korjauksia ja lähettää tekstin takaisin kirjoittajalle kommentteineen. Sitten kirjoittaja laatii parannetun version tekstistään ja lähettää sen uudelleen toimittajalle arvioitavaksi, ja tämä joko julkaisee sen tai lähettää sen vielä korjattavaksi, kunnes teksti on julkaisukelpoinen. Vertaisarviointi tarkoittaa sitä (korjatkaa jos olen väärässä), että toimitukseen lähetetty tekstikäsikirjoitus lähetetään luettavaksi sellaisille tutkijoille, joilla on vähintään yhtä korkea (mieluummin korkeampi) tutkinto kuin kirjoittajalla. Olisi hyvä, jos osa arvioijista edustaisi samaa tieteenalaa kuin kirjoittaja, ja osa jotakin toista tieteenalaa. Arvioijat lukevat käsikirjoituksen huolellisesti ja esittävät siihen parannusehdotuksensa sekä lähettävät käsikirjoituksen kommentteineen takaisin toimittajalle. Arvioijat voivat myös sanoa suoraan, jos tekstiä ei heidän mielestään voida julkaista ollenkaan. Toimittaja puolestaan toimittaa käsikirjoituksen ja kommentit kirjoittajalle, joka korjaa käsikirjoituksen arvioijien ehdotusten pohjalta. Sitten uusi versio menee toiselle arviointikierrokselle, jossa arvioijina ovat eri arvioijat kuin ensimmäisellä. Näin sykli jatkuu kunnes arvioijat kelpuuttavat tekstin julkaistavaksi. Itse ajattelin verkostollemme sellaista systeemiä, jossa olisi kullakin arviointikierroksella kaksi arvioijaa, joista toinen olisi samalta tieteenalalta kuin kirjoittaja ja toinen eri tieteenalalta. Arvioijat valittaisiin ParaNetin jäsenistä satunnaisesti (toimittaja ei kuitenkaan voi olla arvioija muuten kuin poikkeustapauksessa). Arvioijillekaan ei näillä näkymin makseta palkkiota työstään, mutta he saavat suorituksestaan halutessaan todistuksen, jota voi hyödyntää esim. ansioluettelossa. Muualla kuin ParaNetissä vertaisarvioidut, toisaalla jo julkaistut kirjoitukset hyväksyy toimittaja yleensä automaattisesti. Kirjoittajan tulee kuitenkin tällöin osoittaa, että teksti on todella vertaisarvioitu jo muualla. Miltä tekstien arviointimenettely teistä kuulostaa noin kaiken kaikkiaan? Verkkojulkaisun ulkoasua pidettiin kokouksessa tärkeänä. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että muodon tulisi heijastaa sisältöä. Näinollen julkaisumme ihanteellisena ulkoasuna nähtiin tieteellisen steriili, mutta samalla tyylikäs ilme. Julkaisulla tulisi ehkä olla ParaNetin muista sivuista poikkeava ulkoasu, jotta se selvemmin erottuisi omaksi kokonaisuudekseen. Vai tulisiko? Samalla tuli puheeksi ParaNetin Internet-sivut yleensäkin. Ainakin jotkut olivat sitä mieltä, että sivujen tausta on liian harmahtava, ja ikonit tyylittömiä/osaksi huuhaaseen viittaavia. Verkkosivuja pyritään vastaisuudessa kehittämään sellaisiksi, että ne tyylikkäästi kuvastavat ParaNetin identiteettiä. Ideoita otetaan siis kernaasti vastaan. Julkaisulla on myös oltava oma nimensä, koska se on tavallaan oma kokonaisuutensa vaikka se ParaNetin alaisuudessa toimiikin. Tapaamisessamme ehdotettiin nimeksi ParaScience, Paranda, Para's, ParaBox tai ParaDocs. Eniten kannatusta sai viimeksi mainittu eli ParaDocs, joka viittaa sekä paradoksiin että paranormaalia käsitteleviin dokumentteihin. Muita mahdollisuuksia löytyisi vielä PATUn nimiäänestyksessä rannalle jääneiden ehdotusten joukosta: mm. Anomalia, Faisto, Fotoni, Multima, Paradigma tai Valkyria. Nimi voisi olla toki asiallisempikin ja kunnon suomea: esim. Paratiede, Rajatiede, Henkitiede, Henkinen tutkimus, Uusi tiede, Korkeampi tiede tai Kokonainen tiede. Mitä siis sanotte nimestä - tyydytäänkö ParaDocsiin vai olisiko jokin muu osuvampi, ottaen huomioon julkaisun identiteetin? UUSIA TOIMINTAMUOTOJA? Olen ajatellut luoda ParaNetille kolme uutta toimintamuotoa: tutkimukseen osallistujien etsiminen, palvelut (ulkopuolisille) ja vastaanottotoiminta. Osallistujia tutkimukseen voimme etsiä kahta tarkoitusperää varten: käsillä olevia tutkimuksia varten ja toisaalta tulevaisuuden varalle, jotta tutkittavien etsiminen olisi helpompaa. Käynnissä olevien tutkimusten tapauksessa ihmiset voivat ottaa suoraan yhteyttä vastaaviin tutkijoihin. Tulevien tarpeiden tapauksessa ihmiset voivat ottaa yhteyttä verkoston koordinaattoriin (eli tällä hetkellä minuun) ja ilmoittaa yhteystietonsa sekä sen, millaiseen tutkimukseen he voisivat osallistua. Nämä tiedot pysyisivät luottamuksellisina, ja niitä voisi käyttää vain tutkimukseen osallistujia etsittäessä. Toinen mielessäni pyörinyt asia on palvelujen tarjoaminen lähinnä verkoston ulkopuolisille tahoille. Meillähän on liuta asiantuntijoita, joita voisi aivan hyvin hyödyntää. Ensinnäkin he voivat antaa asiantuntijalausuntoja esim. tutkijoille ja säätiöille apurahahakemuksista, tieteellisille julkaisijoille käsikirjoituksista sekä tiedotusvälineille näiden käsittelemistä paranormaaliin liittyvistä kysymyksistä. Toiseksi he voivat kirjoittaa kirja-arvioita paranormaalia ja varsinkin sen tutkimusta käsittelevistä teoksista. Kolmanneksi voisimme tarjota asiantuntijoiden pitämiä luentoja (ja jopa luentosarjoja) sekä seminaareja - tosin tämä ei ole ehkä vielä ajankohtainen asia. Mitä muita mahdollisia palvelumuotoja teille tulee mieleen? Ehkä tärkein ratkaistava kysymys palvelujen kohdalla on niiden maksullisuus/maksuttomuus. Jos palvelut olisivat maksullisia, maksun saisi luonnollisesti aina palvelun tuottanut asiantuntija. Kertokaapa mitä mieltä olette: tarjoammeko a) kaikki palvelut maksuttomina, b) kaikki palvelut maksullisina vai c) sisäiset palvelut maksuttomina ja ulkoiset maksullisina? Vaihtoehto A olisi kaikkein houkuttelevin palvelujen käyttäjien näkökulmasta, mutta vähiten houkutteleva palvelujen tarjoajien vinkkelistä. Palvelujen maksuttomuus ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö maksua voisi vastaanottaa jos sitä tarjotaan. Vaihtoehto B taas hyödyttäisi palvelujen tarjoajia, mutta niiden käyttö voisi olla nihkeää. Vähävaraisten käyttäjien kohdalla voisi ehkä antaa alennusta. Vaihtoehto C olisi jonkinlainen kompromissi, joka suosisi ParaNetin jäseniä ulkopuolisten kustannuksella. Tällöinkin poikkeukset maksuihin olisivat varmaan mahdollisia. Kertokaapa siis mikä vaihtoehto on mielestänne paras! Kolmas uusi toimintamuoto olisi tutkimusaineiston ja lahjoitusten vastaanottaminen. Tutkimusaineisto voisi olla mitä tahansa joka voi olla tutkimuskohteena, fyysisistä todistuskappaleista aina lehtileikkeisiin saakka. Lahjoituksina tulisivat kyseeseen ainakin kirjallisuus ja tutkimusvälineet - oikeastaan kaikki tutkimusta edistävä kelpaa. Toistaiseksi voin kerätä tavaraa vaikkapa omaan työhuoneeseeni, kun tilaa vielä riittää. Myöhemmin on harkittava muita vaihtoehtoja. Oma kysymyksensä on (taas) raha. Tutkimuksentekoa ja ParaNetin pyörittämistä epäilemättä auttaisi se, jos voisimme ottaa rahalahjoituksia vastaan ja tallettaa ne verkoston omalle pankkitilille. Näitä varoja voitaisiin käyttää ParaNetin juokseviin kuluihin ja esim. pienimuotoisiin stipendeihin. Myöhemmin tältä pohjalta voisi perustaa esim. tutkimussäätiön tai -keskuksen. Miltä tällainen kuulostaisi? Tuo rahakysymys herättää yleisempiäkin kysymyksiä. Tähän mennessähän olemme toimineet täysin rahatta eli talkoovoimin. Miten rahan ilmestyminen kuvioihin muuttaisi toimintamme luonnetta? Ainakin se helpottaisi köyhien tutkijoiden toimeen tulemista ja toimintaamme yleensäkin, mutta pilaako se hyvän talkoohengen (jos sellaista on koskaan ollutkaan) ? Millaisia oikeudellisia ja verotuksellisia seuraamuksia rahan käyttöönotto toisi tullessaan, ottaen huomioon, että ParaNet on rekisteröimätön järjestö eli käsittääkseni "oikeuskelvoton" ? Tosin en usko, että ParaNetissä pyörisivät mitkään suuret rahasummat, mutta kuitenkin olisi hyvä tietää näistä asioista varmuuden vuoksi. LEHTILEIKKEET Eräs verkostomme jäsen ehdotti, että ParaNetin kannattaisi kerätä päivälehdistä paranormaalia koskevat jutut talteen, sillä niitä voisi käyttää tutkimusaineistona. Tämän voisi tehdä niin, että kullakin alueella olisi oma vastuuhenkilönsä, joka keräisi oman alueensa lehdistä tällaiset kirjoitukset. He sitten lähettäisivät ne säännöllisesti minulle. Löytyykö vapaaehtoisia? Minulle voi kyllä muutenkin lähettää lehtileikkeitä, mutta niissä pitää olla sitten lehden nimi ja numero sekä mielellään sivunumero(t) näkyvissä. Lehtileikkeitä ovat keränneet varmaan monet muutkin tahot, joten järkevintä olisi mielestäni yhdistää tällaiset arkistot. Minulle asia ei ole mitenkään erityisen tärkeä, mutta jos joku sen sellaiseksi katsoo, hän voinee ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Viitetietoja lehtileikkeistä löytyy ParaNetin Aineisto- ja Kirjallisuus-sivuilta Internetissä, jos joku haluaa leikkeitä käyttää tutkimuksessaan. Toistaiseksi ei liene aihetta korostaa lehtileikkeitä suhteessa muuhun aineistoon. SEURAAVA TAPAAMINEN Kuten varmaan muistatte, seuraavan kerran ParaNet tapaa Jyväskylässä 25.9., jolloin järjestämme tutkimusseminaarin kaikille kiinnostuneille. Yksi esitelmöitsijä on vasta ilmoittautunut, mutta vielähän tässä on aikaa. Tästä lähtien kokouksia ei enää järjestetä säännöllisesti, vaan todellisen tarpeen mukaan. Tapaamisia kuitenkin pyritään järjestämään niin, että enintään kuusi (6) kuukautta on kulunut edellisestä palaverista. Tähän saakka kokouksissa on ollut keskimäärin puoli tusinaa ihmistä, joten toivottavasti hitaampi tahti ja parempi ohjelma saavat vastaisuudessa enemmän väkeä liikkeelle. Kehittävää
kesän jatkoa,
© 1999 Jarkko Kari
|
||
 |
|
|