Paranormaalit ilmiöt ja tiede

Ensimmäinen suomalainen paranormaalin tieteellisen tutkimuksen konferenssi

Suomen ensimmäinen paranormaalin tutkimuskonferenssi pidettiin lauantaina 19.2.2000 Tampereen yliopistolla. Teemana oli paranormaalin ja tieteen välinen suhde, painotuksena paranormaalia koskevat luonnontieteelliset teoriat ja kokeet. Esitelmät olivat mielenkiintoisia ja korkeatasoisia. Yleisöä oli parhaimmillaan vain noin 30 ihmistä (odotimme vähintään 50:ttä), mutta keskustelut olivat sitäkin henkevämpiä. Järjestelyt onnistuivat suhteellisen hyvin, vaikkakin aputyövoima olisi ollut tarpeen. Konferenssin järjestäjinä toimivat Suomen Paratutkimusarkisto (Pori) ja Paranormaalin Tieteellinen Tutkijaverkosto (Tampere). Kaiken kaikkiaan sekä osanottajien että järjestäjien kokemukset olivat niin positiivisia, että tämä tapahtuma ei onneksi jäänyt viimeiseksi lajissaan. Konferenssin ohjelman avulla saa hyvän käsityksen tilaisuuden luonteesta:

9.30 Konferenssin avaus

9.50 Jarkko Kari: Alkupuhe

10.00 Akateemikko, professori Sergei Kolmakow: Henkiparannus ja fysiikka - tieteellinen paradigman muutos?

Hammaslääketieteen tohtori, Sergei Kolmakow, DDS (Rus), PhD (Fin), toimii professorin virassa Kuopion Yliopiston fysiologian laitoksella. Laitosta arvostetaan monista tutkimuksistaan ja merkittävänä pidetään myös sen vuonna 1979 aloittamaa Kirliankuvausmenetelmään liittyvää tutkimusta. Sergei Kolmakow tutkii laitoksella henkiparannusta sekä -parantajia käyttäen hyväksi uusimpia mittaus-, GDV-, ja muita laitteita. Hän toimii apujäsenenä kansainvälisessä informaation akatemiassa sekä Venäjän tiedeakatemiassa. Aikaisemmin hän on ansioitunut mm. psykokinesian tutkimuksessa Venäjällä. Häneltä on ilmestynyt useita tieteellisiä artikkeleita ja uusin väitöskirja on työn alla. Hänen luentonsa käsittelee lähinnä tämänhetkisten tutkimusten tuloksia lääketieteellisessä ja fysikaalisessa valossa.

10.45 Näyttelyyn tutustuminen

12.00 YTM Jarkko Kari: Paranormaalin tieteellinen tutkimus maailmalla

Informaatiotutkimuksen alueelta väitöskirjaa valmisteleva Tampereen yliopistossa tutkijana toimiva yhteiskuntatieteiden maisteri Jarkko Kari aikoo kokopäiväiseksi paranormaalin tutkijaksi. Hän on keskittynyt paranormaaleiden ilmiöiden informatiiviseen puoleen - mitä informaatiota itse ilmiöt pitävät sisällään, mitä parailmiöitä on, miten ne luokitellaan, miten niitä tutkitaan ja tarkastellaan jne. Hän on antautunut täysin pyrkimykselle saada virallista akateemisen tason paranormologian tutkimusta maahamme. Hän koordinoi mm. valtakunnallista Paranormaalin tieteellistä tutkimusverkostoa (ParaNet - http://www.mbnet.fi/~paranet). Hän on tähän mennessä tehnyt laajan valikoiman informaatiotutkimuksen alueen tieteellisiä artikkeleita ja tutkimuksia. Luennossaan hän painottaa väitöskirjansa osatutkimuskohteeseen. Hänen mukaansa maailmalla tehtävä paranormaalin tieteellinen tutkimus tunnetaan Suomessa valitettavan huonosti. Hän pyrkii esitelmässään kuvaamaan kyseisen tutkimustoiminnan nykytilaa sekä tämän avulla hälventämään asiaan liittyviä ennakkoluuloja ja harhakäsityksiä. Hän toteaa saaneensa varsin positiivisen kuvan maailmalla tehdystä alan tutkimuksesta ja toivoo päättäjien harkitsevan myös Suomessa asialle omistettua tutkimuslaitosta, joka loisi tutkimukselle parhaat edellytykset.

12.45 Dr. Matti Pitkänen: TGD ja paranormaalit ilmiöt

Fyysikko, FT Matti Pitkänen toimii Helsingin yliopistosta käsin. Hän on julkaissut useita topologista geometrodynamiikkaa (TGD) ja tähän liittyviä aihealueita käsittäviä tieteellisiä artikkeleita (http://www.physics.helsinki.fi/~matpitka/), joita ovat kansainvälisesti tunnetut tutkijat referoineet. Hän on niitä rohkeita suomalaisia tutkijoita, jotka ovat lähteneet kehittämään nerokkaita teorioita lannistumatta muiden osaamattomampien tieteentekijöiden piikittely-yrityksistä. Teoreettisena fyysikkona hänet tunnetaan maailmalla TGD -hypoteesiensa ansiosta. TGD:aa voidaan pitää tunnettujen perusvuorovaikutusten yhtenäisteoriana. TGD johtaa Pitkäsen mukaan radikaaliin avaruusajan käsitteen yleistykseen. Avaruusajat tulkitaan TGD:ssa neliulotteisina pintoina tietyssä 8-ulotteisessa avaruudessa. Monilehtisen avaruusaikapinnan topologia on ei-triviaali kaikissa pituusskaaloissa. Esimerkiksi ihmiskeho voidaan identifioida avaruusaikalehtenä, jonka ulkoreunaa vastaa iho kun taas kehon ulkopuolinen maailma vastaa suurempia avaruusaikalehtiä. Lehdet muodostavat äärettömän hierarkian joka alkaa alkeishiukkastasolta. Uusi kuva avaruusajasta ennustaa uudenlaisia efektejä kuten mahdollisuuden tuottaa lähes rajattomasti energiaa modifioimalla vakuumia. Myös gravitaation kompensointi on periaatteessa mahdollista (gravitaatiovuo voi jakautua avaruusaikalehtien kesken normaalista poikkeavalla tavalla). TGD ennustaa myös klassisten Z^0- ja värikenttien olemassaolon. Klassinen Z^0 kenttä on matemaattisesti analoginen sähkömagneettisen kentän kanssa. Tämä selittää suuren joukon neutriinofysiikan anomalioita kuten myös "kätisyysselektion" biosysteemeissä. Z^0 -kenttä näyttäisi selittävän anomaliat, joiden selittämiseen torsionkentän käsite on introdusoitu. TGD johtaa klassisen sm-kentän "topologiseen kvantittumiseen": sähkömagneettinen kenttä vastaa avaruusaikapintaa, jota voidaan pitää yleistyksenä Feynmanin graafille siten, että graafin viivat korvataan nelipinnoilla. Tämän valossa näyttäisi mahdolliselta, että fysikaalinen kehomme on vain jäävuoren huippu. "Fyysisen" kehon lisäksi omaisimme tietynlaisen sähkömagneettinen kehon, joka vastaisi topologisesti kvantittunutta sm-kenttää, jonka EEG:n tuottavat sm-virrat synnyttävät ja jonka koko on maapallon suuruusluokkaa. Sm-keho toimisi kondensaatio-templaattina biomaterialle. EEG-frekvenssit ovat mm. samassa alueessa kuin nk. Schumann-resonanssit. Tämä hypoteesi selittäisi muun muassa Michael Persingerin havainnot ihmisaivojen ja maapallon magneettikentän häiriöiden välisestä vahvasta vuorovaikutuksesta (koskien muuntuneita tajunnan tiloja, oletettuja parapsyykkisiä kokemuksia, UFO-havaintoja). Tämä käsite saattaisi myös selittää anomaaliset vuorovaikutukset ihmisen ja elektronisten laitteiden välillä.

13.30 Akateemikko, professori Gennadi N. Dulnev: Suuria läpimurtoja paratutkimuksessa Venäjällä

Gennadi N. Dulnev (s. 1927), PhD, teknisten tieteiden tohtori, toimii professorina Pietarin Valtiollisessa Fysiikan, Hienomekaniikan ja Optiikan Instituutissa (Teknillisessä yliopistossa), jossa hän pitää luentoja nesteiden ja liuosten mekaniikasta, lämmönvaihdon teoreettisesta taustasta, fysiikasta sekä synergetiikasta. Hän on toiminut aikaisemmin rehtorin virassa Instituutissa. Hän on ansioitunut useilla eri tieteen ja tekniikan alueilla, tutkimukset ovat käsittäneet laajalti myös anomaaleja ilmiöitä. Hän on tutustunut parapsykologian kysymyksiin yli 30 vuoden ajan. Professori Dulnev toimii myös Luonnontieteiden Akatemian täysjäsenenä. Hänen nykyiset tieteelliset tutkimuksensa kohdistuvat lämpö- ja molekyläärifysiikkaan, avaruustutkimuslaitteiden valmistukseen sekä anomaali-ilmiöiden tutkimiseen. Tieteellinen tuotanto käsittää 9 monografiaa sekä yli 300 tieteellistä julkaisua. Luennossaan hän pyrkii valottamaan omia tämänhetkisiä tutkimuksiaan sekä Venäjällä saavutetuista tietynlaisista läpimurroista yleensä. Näihin läpimurtoihin kuuluu mm. torsionkentän teoria, joka voisi toimia selittävänä tekijänä myös paranormaaleiksi kuvattujen anomaalien (fysikaalisten) ilmiöiden kohdalla.

14.30 Näyttelyyn tutustuminen

15.00 Dr. Pasi Klemettinen: Mitä paranormaaleiksi koetut elämykset antavat tieteelliselle paratutkimukselle

Poltergeistilmiöistä väitöskirjan tehnyt kansanperinteentutkija, dr. Pasi Klemettinen on toiminut kokopäiväisenä tutkijana Joensuun yliopistossa ja juuri siirtynyt Suomen Kirjallisuuden Seuran tutkijaksi. Hän on kirjoittanut tieteellisiä abstrakteja ja pitänyt luentoja para-aiheista kansanperinteen näkökulmasta. Hän pyrkii luennossaan valottamaan paranormaaleiksi koettujen ilmiöiden luonnetta sekä niiden todellisuutta kokijoille folkloristisesta näkökulmasta eli supranormaaleja elämyksiä ja niitä käsittelevää kertomusperinnettä tutkimuskohteena. Folkloristiikassa supranormaalin käsite ei sisällä vaatimusta ilmiöiden objektiivisesta todistettavuudesta, vaan huomio kiinnitetään yksilöiden tai yhteisöjen omien elämysten ja niitä koskevien ilmausten merkityksellisyyteen. Eräänä aihekysymyksenä on myös voivatko nämä subjektiiviset kokemukset antaa jotain objektiiviselle tutkimukselle?

15.45 Tutkija Aila Kervinen: Poikkeavat tietoisuudentilat parailmiöiden tutkimuksen apuvälineinä

Helsingin yliopistossa opiskeleva Aila Kervinen tutkii poikkeavia tietoisuudentiloja ja tätä kautta "parakykyjä" mm. selvänäkijöitä ja kontaktihenkilöitä. Hän kertoo poikkeavien tietoisuudentilojen luonteesta sekä siitä mitä ne antavat mahdollisesti parailmiöiden tutkimukselle. Hän havainnollistaa kysymystä myös tuomalla haastateltavakseen tunnetun selvänäkijän Olli Kalajoen. Hän pitää Kalajoen kanssa vuoropuhelua, sekä antaa tämän kertoa omista näkemyksistään poikkeavista tietoisuudentiloista sekä siitä, miten häntä on tutkittu tähän mennessä ja miten hänen kykyjään mahdollisesti kannattaisi tutkia.

16.30 Tutkija Jani Lassila: Voiko fysiikalla perustella paranormaaleita ilmiöitä?

Tällä hetkellä Satakunnan Ammattikorkeakoulussa konetekniikkaa opiskeleva tutkija Jani Lassila aikoo "isona" fyysikoksi. Hän on kiinnostunut parafysikaalisista ilmiöistä ja työskennellyt journalistina (erikoisalueena paranormaali) sekä para-alueen harrastajatutkijana. Hän toimii fysikaaliseen tutkimukseen keskittyneen ETIT-Groupin koordinaattorina ja pyörittää omaa para-aineiston arkistoa "SuPaa" (http://www.pcuf.fi/~msiivola/para2000/). Häneltä on ilmestynyt useita paranormaaleiden ilmiöiden tutkimusta koskevia tieteellisiä ja populaarisia artikkeleita. Hän on perehtynyt paranormaaliin liitettäviin fysikaalisiin faktoihin ja hypoteeseihin. Luennossaan hän käsittelee niitä (vähän tai enemmän) tunnettuja fysikaalisia seikkoja, jotka saattavat selittää osan paranormaaleista ilmiöistä sekä niitä hypoteeseja, jotka saattavat tuottaa paranormaaliksi luokiteltujen kaltaisia anomaaleja ilmiöitä.

17.00 Tutkija Minna Murto: Mitä on pseudotiede ja miksi se kiehtoo?

Tutkija Minna Murto on neljännen vuoden filosofian opiskelija Tampereen Yliopistosta. Hän on tutustunut pseudotieteen ongelmaan. Hän toimii Lasse Kurkijärven sijaisena, joka joutui lähtemään matkoille. Hän pohtii luennossaan seuraavanlaisia kysymyksiä: Mikä on tieteen ja pseudotieteen välinen ero? Tyypillisiä kriteerejä tieteellisyydelle ja pseudotieteellisyydelle. Miksi pseudotiede kiehtoo?

17.30 Näyttelyyn tutustumista

18.00 Paneelikeskustelu: Paranormaalin suhde tieteeseen ja yhteiskuntaan
Pj. YTM Jarkko Kari

Paneelikeskustelussa on mukana viisi paranormologiaa tutkivaa henkilöä. FM Marko Kananen toimii Ultra-lehden toimittajana ja on tutkinut laajalti ufotutkimusta tieteelliseltä ja historialliselta kannalta. DI Olavi Kiviniemi on aktiivinen ufoilmiön ja parapsykologian tutkija, hänen erityisalueensa on metallurgia. Dr. Pasi Klemettinen toimii Suomen Kirjallisuuden Seuran tutkijana, hän on tutkinut nykypäivän paranormaaleita elämyksiä. Dos. Matti Luoma on tutustunut itämaisiin filosofioihin sekä nykypäivän uususkonnollisiin liikkeisiin ja vertaillut niiden filosofioita rajatiedon harrastajien uskonnollisiin ja filosofisiin näkemyksiin. Virolainen lääkäri, LL Heino Tiik on tutustunut laajalti henkiparannukseen ja tähän liittyviin ongelmiin, sekä jonkin verran tähän liitännäisparapsyykkisiin kykyihin.

Tilaisuudessa pidetyt esitelmät oli tarkoitus julkaista jossakin jälkikäteen, mutta emme saaneet kirjoituksia käsiimme. Aila Kervisen ja Matti Pitkäsen tekstit on kyllä julkaistu, ja Jarkko Kari työstää artikkeliaan edelleen. Paranormaalit ilmiöt ja tiede -konferenssista on kerrottu ainakin seuraavissa lehtijutuissa:

Ekholm, Virpi 2000. Tiedettä vai pseudotiedettä? Aviisi 41 (5), 10.

Kananen, Marko 2000. Parapsykologia ja tiede - ystävät vai viholliset? Ultra 29 (4), 26-28. Myös http://www.ultra-lehti.com/vanhatlehdet/art-0004_Parapsy.html 29.1.2002.

Kangas, Kalervo 2000. Nullitus in verba: Älä usko kenenkään sanoihin! Skeptikko (1), 16-19.