PARANORMAALIN JA HENKISYYDEN TIETEELLISEN TUTKIJAVERKOSTON PERUSTAMINEN

Kaikkihan varmaan tietävät, kuinka surkeassa tilassa suomalainen paranormaalia ja henkisyyttä koskeva tieteellinen tutkimus on kun sitä vertaa muiden maiden tutkimuksen tilaan. Se on edelleen lähes olematonta, yksittäisten tutkijoiden varassa toimivaa näpertelyä. Kokemuksesta tiedän, että yksin toimiminen ei ole helppoa -- haasteellista kylläkin. Ensinnäkin rahoituksen saaminen on työn ja tuskan takana. Toiseksi löytyy aina kollegoita, jotka eivät ymmärrä tai hyväksy tutkimusaihetta ollenkaan. Täytyy kyllä nostaa hattua joka ikiselle joka on joskus tehnyt paranormaaleihin ilmiöihin liittyvää tutkimusta akateemisella tasolla. Sen verran hankalaa hommaa se on.

Suomen huono tilanne paranormaalin tutkimuksen suhteen johtuu ehkä siitä, että toiminta on vasta niin sanotusti "lapsen kengissään". Mitäpä jos alkaisimme viemään tutkimusta tietoisesti eteenpäin? Kaikkein parhaiten tämä onnistuu yhteistyön kautta. Jos paranormaalin ja henkisyyden tutkimuksesta kiinnostuneet yhdistäisivät voimansa, tästä olisi ainakin seuraavanlaisia hyötyjä:

  • tarpeen mukaan voidaan perustaa tutkimusryhmiä, joilla on enemmän työtehoa ja paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta
  • keskinäinen tiedotus tutkimuksesta ja siihen liittyvistä asioista sujuu tehokkaammin ja nopeammin
  • muilta voi saada hyviä ideoita omaan tutkimukseen
  • "yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta" -periaate: jokaisella on oma asiantuntemus- ja osaamisalue, jonka kautta hän voi auttaa muita tutkijoita. Toisaalta muut voivat tukea yksittäistä tutkijaa tämän tutkimukseen liittyvissä ongelmissa.
  • ollen samoista asioista kiinnostuneita, tutkijat voivat saada toisistaan uusia ystäviä
  • paranormaalin tutkimuksen laatu paranee
  • tietämys paranormaaleista ilmiöistä ja henkisyydestä kasvaa nopeammin

Entäpä haitat? Hmmm... Jos mukaan ei lasketa muiden kanssa kommunikoimiseen tarvittavan ajan lisääntymistä, niitä ei taida olla.

Täten julistan siis perustavani paranormaalin ja henkisyyden tieteellisen tutkijaverkoston. Sen tehtävänä on kaikin mahdollisin tavoin edistää em. ilmiöiden tutkimusta Suomessa. Verkoston jäsen voi olla kuka tahansa, jolla on akateeminen tutkinto suoritettu tai kesken. Ainoa muu vaatimus on se, että on kiinnostunut paranormaalista ja/tai henkisyydestä. Sekä "rajatietouskovaiset" että skeptikot ovat yhtä lailla tervetulleita mukaan.

Verkosto ei ole yhdistys: sitä ei rekisteröidä, sillä ei ole kirjoitettuja sääntöjä, sillä ei ole toimitiloja, eikä sillä ole tuloja tai menoja. Verkostossa ei ole minkäänlaista hierarkiaa, vaan kaikki sen jäsenet ovat samanarvoisia. Jäsenyys verkostossa on täysin vapaaehtoinen, eikä se maksa mitään. Ketään ei velvoiteta tekemään mitään, vaan kukin tekee muiden hyväksi sen verran kuin haluaa. Jäsenen ei siis esimerkiksi tarvitse olla ammatiltaan edes tutkija. Mielenkiintokin riittää.

On siis aika järjestää rivimme! Kehotan kaikkia vaatimukset täyttäviä ja asiasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen joko postitse, sähköpostitse, puhelimitse tai faxitse.

Tampereella 17.8.1998 Jarkko Kari

[csjakar@uta.fi]

 



© 1998 Jarkko Kari
Julkaistu 2002 ParaDocsissa, www.paranet.fi/paradocs/uutisia.html