 |
||||
|
Kuva/picture Jani Lassila
ParaDigma 2001: Studia Paranormalia 2
ParaDigm 2001: Studia Paranormalia 2
Toimittanut / Edited by Jarkko Kari Julkaisijana/Published by ParaNet Tampereella / in Tampere © 2001 Kirjoittajat / Authors
SISÄLLYS / CONTENTS Mikä
ParaDigma? (ks. alla) Mystinen
kokemus - sanoinkuvaamattomuudesta käsitteiden
ylittymiseen** (PDF) Virtual replica of matter in bivacuum &
possible mechanism of distant mind-matter and mind-mind
interaction (PDF; päivitetty/updated 10.10.2001) Paranormaalit ilmiöt ja tietoisuus tiedollisessa
toiminnassa*** (PDF; päivitetty 3.7.2001) Advances
in diagnosis and monitoring of the human quantum informational
field with GDV technique (PDF; 1.4 Mt/Mb) Astrologian ja tieteen välinen
keskustelu*** (PDF; päivitetty 4.6.2001) Tiede,
tietoisuus ja parapsykologia** (PDF) Spectroscopy of consciousness
(PDF; updated 10.10.2001) Kirjoittajat (ks. alla)
PDF-tiedostoja pystyy lukemaan vain Acrobat Reader -nimisellä ohjelmalla. Sen voi tarvittaessa imuroida ilmaiseksi Adoben kotisivuilta. Nämä artikkelit hyväksyttiin julkaistaviksi 3.3.2001. If you cannot open the PDF files, please download Acrobat Reader from Adobe's homepages. These articles were accepted for publication on 3 March 2001. * Tämä artikkeli on
vasta alustavassa muodossaan, sillä se on paraikaa
vertaisarvioitavana. Lopullinen versio tulee myöhemmin. Siihen
saakka tekstiä ei pidä lainata suoraan, koska se voi
vielämuuttua. ** Tämä artikkeli on
vertaisarvioitu muttei korjattu. *** Tämä artikkeli on
vertaisarvioitu ja korjattu.
Mikä ParaDigma? Jarkko Kari & Jani Lassila "ParaDigma" viittaa paitsi oletettuihin paranormaaleihin ilmiöihin, myös Thomas Kuhnin lanseeraamaan samannimiseen käsitteeseen. Tämä tarkoittaa tieteessä tiettynä aikana vallitsevia perustavanlaatuisia käsityksiä. Paradigman vaihtuminen on siis hyvä termi kuvaamaan prosessia, jossa vanhat olettamukset korvautuvat uusilla, entistä paremmilla näkemyksillä vaikkapa todellisuuden luonteesta. Useiden tutkijoiden mielipide on, että parhaillaan tieteessä näyttäisi olevan tapahtumassa jotain sellaista, jonka voi odottaa tuovan hyvin suuria muutoksia tieteen tekemisestä aina sen perustuksiin asti. On varsinkin alettu kriittisesti tarkastelemaan ja jopa hyväksymään olennaisia asioita kuten ufologia, telepatia, jälleensyntymämuistot, OOBE ja NDE, abduktiokokemukset, epipsykologia ja uusi fysiikka. ParaDigma siis pyrkii tuomaan uusia tuulia suomalaiseen tieteeseen edistämällä rohkeasti anomaalisia ilmiöitä koskevaa tutkimusta. Nimitystä käytetään sekä konferenssin että tähän liittyvän julkaisun yhteydessä. Konferenssi Vuoden 2001 maaliskuun kolmantena päivänä järjestettiin toinen suomalainen paranormaalin tieteellisen tutkimuksen konferenssi, ParaDigma 2001, Helsingissä Tieteiden talolla. Tarkoituksena on luoda säännöllinen, ympäri maata kiertävä foorumi avoimelle keskustelulle ja tiedonhankinnalle sekä tapaamispaikka suurelle yleisölle ja yliluonnollisen tutkijoille. Konferenssi tarjoaa uusinta ja luotettavinta mahdollista tietoa paranormaaleista, henkisistä, tuntemattomista ja anomaalisista ilmiöistä monen eri tieteenalan näkökulmasta, ja tätä kautta laajentaa tieteellistä maailmankuvaa. Tilaisuus on tarkoitettu myös valistukseksi kansalle, sillä outojen asioiden tutkimus ja tämän tulokset ovat huonosti tunnettuja suuren yleisön keskuudessa. ParaDigman tausta-ajatuksena on paranormaalia koskevan tieteellisen tutkimusyhteistyön ja julkaisutoiminnan lisääminen, koska näille on ilmeistä tarvetta niin kansallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Tapahtuma on myös omalla tavallaan koko kotimaiselle tiedemaailmalle suunnattu viesti siitä, että vaihtoehtoistakin tutkimusta on, ja että se tulee vain voimistumaan. Kyseessä onkin Suomen oloissa ainutlaatuinen konferenssi: maassamme ei pidetä muita yhtä laajoja ja säännöllisiä tieteellisiä tapahtumia, jotka käsittelevät selittämättömiä ilmiöitä. Teemana tämän vuoden tapahtumassa oli "tietoisuus ja paranormaalit ilmiöt". Konferenssin varsinainen ohjelma koostui "tavan mukaan" esitelmistä, keskusteluista, paneelikeskustelusta sekä näyttelyyn tutustumisesta. Tilaisuudessa oli luennoijina viisi suomalaista tutkijaa ja kaksi venäläistä kansainvälisestikin tunnettua tieteilijää, sekä yleisöä - yhteensä noin 30 ihmistä. Konferenssin pienimuotoisuutta kompensoivat korkeatasoiset esitykset ja kävijöiden innokas osallistuminen keskusteluihin. Tapahtuman organisoi Paranormaalin Tieteellinen Tutkijaverkosto (ParaNet). Ensimmäinen ParaNetin konferenssi - "Paranormaalit ilmiöt ja tiede" - pidettiin kohtalaisen onnistuneesti helmikuussa 2000 Tampereen yliopistolla. Seuraavaa, kolmatta konferenssia kaavailemme vuodelle 2003 Turkuun. Monia vaihtoehtoja on esitetty sen teemaksi, mutta valintaa eiole vielä tehty. ParaDigmalla on omat Internet-sivunsa osoitteessa http://paradigma.thehardproblem.com, mistä löytyy lisäinformaatiota koskien niin edellistä kuin seuraavaakin konferenssia. Julkaisu "ParaDigma" on nimenä myös konferenssijulkaisulla, jota parhaillaan luet. Tämän johdantoluvun ja kirjoittajien esittelyn lisäksi se sisältää kokonaisuudessaan tämän vuoden tapahtuman kaikki seitsemän luentoa, jotka on muokattu tieteellisiksi artikkeleiksi. Kaiken kaikkiaan kirjoituksissa ei ole nähtävissä mitään tieteenalapainotusta, vaan luonnontieteet ja ihmistieteet ovat melko lailla tasapuolisesti edustettuina. Tämän ensimmäisen ParaDigma-tekstikokoelman aiheina ovat mystiset kokemukset, rajatiedon hankinta, mielen ja aineen sekä mielten välinen kaukovuorovaikutus, informaatiokenttä, astrologia, mielen filosofiat ja tietoisuuden spektroskopia. Kaikki kirjoittajat ovat oppiarvoltaan luonnollisesti akateemisia; skaala vaihtelee ylioppilaasta tohtoreihin. Artikkelissaan Mystinen kokemus - sanoinkuvaamattomuudesta käsitteiden ylittymiseen Olli Erjanti esittää, miten ajatus käsitteiden ylittymisestä auttaa ymmärtämään tajuntaa mystisen kokemuksen aikana. Hän tekee tämän vertaamalla luovaa kokemusta ja mystistä kokemusta. Uskonnollisesta kokemuksesta on löydettävissä samankaltaisia vaiheita kuin luovasta prosessista. Luovaa oivallusta vastaa siinä voimakas uskonnollinen tai mystinen kokemus. Sekä luovassa että mystisessä kokemuksessa tapahtuu käsitteiden uudelleen järjestäytymistä. Erjanti johtaa tätä ajatusta hieman pidemmälle ja tarkastelee asiaa käsitteiden ylittymisen kannalta. Suuri vaikeus mystisen kokemuksen ymmärtämisessä on, ettei kokemuksen aikana tajunnassa ole käsitteitä, vaan tajunnan tilan muuttuessa se hiljenee ajatuksista. Alexander Kaivarainen ehdottaa kirjoituksessaan Virtual replica of matter in bivacuum & possible mechanism of distant mind-matter and mind-mind interaction, että mielen ja aineen sekä mielten välinen kaukovuorovaikutus voisi toimia kaksoistyhjiömekanismin avulla. Kaksoistyhjiö on uusi tyhjiömalli, jonka hän esitti muutama vuosi sitten. Sen symmetriavaihdos ja dynaamiset ominaisuudet ovat taustana alkeishiukkasten synnylle ja niiden aalto-hiukkas -sykkeelle. Tutkimuksessa käy ilmi, että energian pumppaamiseen kaksoistyhjiöstä, mikä on kokeellisesti paljastettu mahdolliseksi, liittyy heikko vuorovaikutus. Tämä on ilmiö, joka kytkeytyy kaksoistyhjiön ja materian (tässä tapauksessa ihmiskehon ja hermojärjestelmän) virtuaalisen kopion väliseen vuorovaikutukseen. Pohjimmiltaan uusi lähestymistapa, jota Kaivarainen kehittää työssään, tuntuu tarjoavan selvän reitin laajaan mielen, aineen ja kentän yhtenäisteoriaan. Tämä on ratkaiseva välivaihe kaksoistyhjiön välittämän mieli-aine ja mieli-mieli -vuorovaikutuksen ymmärtämisessä. Jarkko Karin artikkeli Paranormaalit ilmiöt ja tietoisuus tiedollisessa toiminnassa käsittelee sitä, miten paranormaalit ilmiöt ja tietoisuus mahdollisesti liittyvät yksilön tiedolliseen toimintaan. Viimeksi mainittu käsitteellistetään prosessina, jossa on viisi vaihetta: tilanteen määritteleminen, tiedontarpeen muodostaminen, tiedonlähteen etsiminen, tiedon saaminen ja tiedon seuraus. Tuloksetosoittavat, että paranormaalin voidaan havaita esiintyvän eri muodoissa ja käytännössä missä vaiheessa tiedollisen toiminnan prosessia hyvänsä. Työssä tullaan siihen johtopäätökseen, että tietoisuutemme tila, laajuus ja herkkyys näyttää vaikuttavan ratkaisevalla tavalla siihen, millaisina koemme tiedollisen toiminnan ja paranormaalit ilmiöt, tai koemmeko näitä lainkaan. Konstantin Korotkovin tekniikka, joka tunnetaan nimellä Gas Discharge Visualization (GDV eli suomeksi "kaasupurkauksen kuvaaminen"), on Kirlian-kuvausta kehittyneempi läpimurto, jolla pystyy seuraamaan ihmisen auraa tosiaikaisesti. Tekstissään Advances in diagnosis and monitoring of the human quantum informational field with GDV technique Korotkov tarkastelee GDV-tekniikan uusimpia sovellutuksia - biologisten kohteiden bioelektrografisia reaktioita. Hän luo katsauksen tuloksiin seuraavilla alueilla: keuhkoputkipotilaiden tarkastaminen; huippu-urheilijoiden kilpailuvalmiuden arvioiminen; rajatiede; veden ja nesteiden tutkimus. Tutkimusaineisto osoittaa GDV-tekniikan herkkyyden eri tietoisuuden tilojen arvioinnissa, eri hoitomuotojen yksilövaikutuksen seurannassa, sekä veden pienten epäpuhtauksien havaitsemisessa. Korotkov kuvailee myöskin uusia GDV-ohjelmia ja -laitteita. Maarit Laurento etsii artikkelissaan Astrologian ja tieteen välinen keskustelu niitä tieteen alueita, jotka tarjoavat hedelmällisen keskustelupohjan astrologian ja tieteen välisen rajapinnan analysointiin. Tutkimusta ohjaa kysymys, minkälainen on astrologian ja tieteen välinen suhde. Artikkelin tarkoituksena ei ole osoittaa astrologiaa tieteeksi eikä myöskään väittää, että se voisi sitä olla. Laurento tarkastelee aluksi aiheesta käytyä julkista keskustelua, mihin hän on valinnut media-aineiston diskursiivisen lähestymistavan. Hän haluaa keräämänsä aineiston avulla tuoda esille, että julkinen keskustelu astrologiasta keskittyy lähinnä luonnontieteistä kumpuavien uskomusten alueelle. Esitelmänsä lopuksi Laurento etsii uusia keskustelukanavia, joita tarjoavat semiotiikka, psykologia ja tulevaisuudentutkimus. Kirjoituksessaan Tiede, tietoisuus ja parapsykologia Leo Näreaho tarkastelee lyhyesti tieteelliseen selittämiseen liittyviä piirteitä. Hän kuvaa myös ongelmia, jotka syntyvät, kun tietoisuus yritetään sovittaa vallitsevaan luonnontieteelliseen maailmankuvaan. Hän esittää, että tietyt paranormaalit ilmiöt antavat vahvaa tukea tietoisuuden itsenäiselle kausaaliselle vaikutusvoimalle. Jos kausaalinen vaikuttavuus otetaan olion olemassaolon kriteeriksi, ovat tietoisuuden tilat olemassaolevia ja todellisia. Näreaho tarkastelee tämän kriteerin valossa vallitsevia mielenfilosofisia teorioita ja päätyy kannattamaan kausaalidualismiksi kutsumaansa kantaa. Matti Pitkäsen merkittävin tieteellinen saavutus on teoria, jota hän kutsuu topologiseksi geometrodynamiikaksi (TGD). Tämän inspiroima tietoisuuden teoria perustuu "itse-hierarkian" käsitteelle geometrisena korrelaattinaan avaruus-aikalehtien hierarkia, joka vastaa nelipintaa tietyssä 8-ulotteisessa avaruudessa. Pitkänen konstruoi kirjoituksessaan Spectroscopy of consciousness aisti-kvalioiden yleisen teorian. Primääriset kvaliat vastaavat EEG-taajuuksien resonanssinomaisesti generoimia kvanttihyppyjä, jotka vahvistuvat kvanttifaasitransitioiksi makroskooppisille kvanttisysteemeille. Tuloksena on tietoisuuden spektroskopia: jokainen primaarinen aistisisältö vastaa tiettyä EEG-taajuutta, ja EEG tarjoaa esityksen tajunnan tilalle aivan kuten transitiotaajuudet toimivat atomien "sormenjälkinä" ja tekevät mahdolliseksi määrittää tähtitieteellisen kohteen koostumuksen sen spektristä. Nämä seitsemän artikkelia valottavat tajunnan luonnetta, erityisesti suhteessa ns. yliluonnollisiin ilmiöihin. Samalla ne saattavat avartaa omaa tietoisuuttammekin. Kirjoitukset myös antanevat jonkinlaisen käsityksen paranormaalin tieteellisen tutkimuksen nykytilasta lähinnä Suomessa. Millaista paradigmaa tekstit sitten heijastavat? Perin mielenkiintoista on havaita, että yksikään niistä ei perustu materialistis-mekanistiseen lähtökohtaan. Tutkimusten suhtautuminen paranormaalien ilmiöiden ja tajunnan itsenäiseen olemassaoloon vaihtelee neutraalista varovaisen toiveikkaaseen, ja aina kyseisiä ilmiöitä todellisina pitävään ajattelutapaan saakka. Näin ollen ParaDigmassa selviää ainakin alan tutkijoiden mielipide: tietoisuutta ja yliluonnollisia ilmiöitä ei voitane tyydyttävästi selittää fysikaalisten teorioiden avulla, vaan tarvitaan nähtävästi uutta, aineen ylittävää paradigmaa. Tässä tajunta olisi varmaankin keskeisessä asemassa. Tämä tieteellisen vallankumouksen mahdollisuus on kuitenkin vielä edessä päin, ja vaatii paljon tutkimustyötä toteutuakseen. Sillä välin: tervetuloa tälle alustavalle tutkimusmatkalle!
Kirjoittajat |
||||
 |
|
|
|
|
 |
Filosofian ylioppilas Olli Erjanti opiskelee uskontotiedettä Helsingin yliopistossa. Hänellä on tekeillä pro gradu otsikolla Mystinen tajunta - tajunta neurotieteen ja mystiikan näkökulmista. Lisätietoja: http://www.helsinki.fi/~erjanti. |
|||
|
|
|
|
|
 |
Venäjältä kotoisin oleva filosofian ja luonnontieteiden tohtori Alexander Kaivarainen työskentelee tällä hetkellä Turun yliopistolla. Hänellä on laaja kokemus biofysiikasta sekä aineen, kentän ja tyhjiön kvanttiteoriasta. Lisätietoja: http://www.karelia.ru/~alexk. |
|||
|
|
|
|
|
|
Kuva Marko Kananen/Ultra-lehti |
||
|
|
|
 |
Jarkko Kari on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitokselta. Hän viimeistelee parhaillaan rajatiedon hankintaan keskittyvää väitöskirjaansa, jonka nimenä on Information seeking and interest in the paranormal: Towards a process model of information action. Kari toimii myös ParaNetin koordinaattorina. Lisätietoja: http://www.info.uta.fi/staff/kari.html. |
|||
|
|
|
|
|
 |
||||
|
Konstantin Korotkov on kansainvälisesti tunnettu fysiikan professori Pietarin teknillisessä korkeakoulussa Venäjällä. Hänen tekniikkansa, joka tunnetaan nimellä Gas Discharge Visualization (GDV eli suomeksi "kaasupurkauksen kuvaaminen"), on Kirlian-kuvausta kehittyneempi läpimurto, jolla pystyy seuraamaan ihmisen auraa tosiaikaisesti. Lisätietoja: http://www.kolumbus.fi/pekka.kaariainen/gdv/gdv5.htm. |
||||
|
|
|
|
|
 |
Jani Lassila on nuori itseoppinut loogikonalku ja toimittaja Turusta. Tutkimuskohteina hänellä ovat tietoisuus ja ns. informaatiofysiikka. Lassilaa voidaan myös pitää ParaDigma-konferenssin isänä. Lisätietoja: http://members.surfeu.fi/gamma. |
|||
|
|
|
|
|
 |
Kasvatustieteiden tohtori Maarit Laurento on paitsi freelance-tutkija, myös ammattiastrologi Astro Bar Productions -yrityksessään sekä Astrologit ry.:n puheenjohtaja. Hän on nykyään kiinnostunut mm. astrologian mediakuvasta. Lisätietoja: http://www.gokov.com/equinox/page3.html. |
|||
|
|
|
|
|
 |
Helsingin yliopiston kasvatti Leo Näreaho on filosofian maisteri, joka on erikoistunut uskonnonfilosofiaan. Hänellä on tekeillä väitöskirja jälleensyntymis- ja karmaoppien tietoisuutta ja identiteettiä koskevista käsityksistä. Lisätietoja: lnarho@hotmail.com. |
|||
|
|
|
|
|
|
Kuva Marko Kananen/Ultra-lehti |
||
|
|
|
 |
Filosofian tohtori Matti Pitkänen on teoreettinen fyysikko, joka toimii tätä nykyä itsenäisenä tutkijana. Hän on erityisen kiinnostunut hyvin matalataajuisista sähkömagneettisista kentistä. Pitkäsen merkittävin tieteellinen saavutus on yhtenäisteoria, jota hän kutsuu topologiseksi geometrodynamiikaksi (TGD). Lisätietoja: http://www.physics.helsinki.fi/~matpitka. |
|||
|
|
|
|
|
|
Kuva Marko Kananen/Ultra-lehti |
||
|
|
|
|
Päivitetty / Updated 10.10.2002 |
||
|
|
|